Nyt, tässä.

Nyt varmaan rohkenee jo muutaman sanasen sanoa osaston vaiheista. On sattunut. On tapahtunut. On tapahtumassa, sillä rytmiryhmä ja yhdistetty soolo-komppikitaristi varmaan ovat jo studiossa panemassa niitä vimpaimia, mistä minä en mitään ymmärrä, valmiiksi nauhoituksia varten.

Täytyy nyt heti ensikädessä kiittää kaikkia, jotka ovat vaivaantuneet tulemaan meidän keikoille, joita on meidän mittareiden mukaan ollut tiheään. Vastavirralla olleilta tahdon nöyrin sydämin pyytää anteeksi dementiaa sanojen suhteen. Taisi olla kuitenkin ihan käypä keikka ja mikä tärkeintä, ilta oli mielettömän mukava! Kiitos sörsselit! kiitos veljekset perse! Kiitos ristisaatto! Kiitos vastavirta! Kiitos rajaportin sauna! Kiitos Taneli!

Istuskelen tässä kotonani käsi paketissa. Parin tunnin päästä marssin itsekin tuonne Lutakkoon katselemaan, että millä mallilla ja mitä. Eilen käytiin viimeisiä viimeistelyjä viimeistelemässä, varmisteluja varmistelemassa, vaan kuitenkaan ei tullut sellainen olo, että kaikki olisi selvää. Se kai kuuluu tähän homman luonteeseen, ettei se koskaan valmiilta tunnu.

Hyvää alkavaa kevättä, olette rakkaita!